Fulfulde articles
Fulfulde, Hawsankoore, e Swahilinkoore” ko ɗemɗe heɓtinaaɗe to fedde Dental Afrik (AU/UA) e fedde Dental Fagguduyankewal Leyɗeele Afrik Hiirnaange (CDEAO/ECOWAS). Jiidal Peeral e Mawɗo Saydu Bah mo KJPF (1)
Hooreejo KJPFW
Peeral heɓii fehre jokkondirde e mawɗo meeɗen tedduɗo, anndiraaɗo tiiɗnaare mum mawnde e ɓamtugol Fulfulde e Pulaagu, ko oon woni Mawɗo Saydu Bah (S. Bah), hooreejo Kawtal Janngooɓe Pulaar/Fulfulde Winndere (KJPF), jooɗiiɗo Mantu La Jolii, nder leydi Faransi.
Ngam haa waawen tarude no newori ko o yeewtidi e Peeral koo, himen addana on jiidal (interview) ngal e mbaadi callalal, ngal binndanɗe tati haa nayi, tawde hingal juuti, kadi hingal hitti, hingal soomi geɗe ɗuuɗuɗe seertuɗe… gila e pinal, renndo, haa e dawro, ko wano non kadi o addiri miijo makko ko yowitii e ƴellitugol ɗemngal men haa waawen heɓtude fodde maggal e nder rajooji e teleei hono RTS, Senegaal.
Ko ɗum ɗoo Peeral lamndii mo ko yowitii e mooɓondiral Goomu Fulfulde (FULCOM):
Peeral: Men humpitike a yahiino Senegaal to mbatu Fucom fiɓaangu nyannde 11 e 12 lewru yawtundu…, mbar hiɗa waawi sifanaade men no mabtu nguu yahri, kam e toɓɓe hawraaɗe ɗee?
S. Bah: Goomu ACALAN ngu Afrik hiirnaange jooɗike (jooɗiima) to Ndakaaru, leydi Senegaal nyande 11 e nyande 12 lewru mbooy (mars) 2010.
Ardii batu nguu ko goomuuji ɗiɗi: woni goomu Acalan mawngu e goomu Fulcom woni catal toppitiingal Fulfulde.
Goomu Acalan : sosi nguun goomu ko fedde Dental Afrik, woni UA (Union Africaine).
Ko caggal nde ɓe teskii Afrik waawaa ɓamtaade tawi alaa fof ɗo rewi so wonaa e ɗemɗe jiggaaɗe ɗee, ko ndeen ɓe njamiri yoo ɗemɗe 41 ngolle, ɗeen ɗemɗe mbi’etee ko langues transfrontalières, langues wehiculaires. Ina ardinaa ɗemɗe tati : Fulfulde, Hawsankoore e Swahilinkoore.
Gaay, ga to bannge Afrik hiirnaange, ɗemɗe 3 cuɓaa: Fulfulde, Hawsankoore, e Bammbarankoore. Ko catal Acalan toppitiingal senngo Fulfulde ngal (FULCOM) woni noddungal batu nguu, mbele yeewtude e toɓɓe nay.
Tawtoraaɓe:
Ina tawtoraa batu nguu suɓaaɓe ACALAN:
Kolaaɗo Kuuɓal fedde ndee bi’eteeɗo Profesoor Sosinho Francisco Matsinhe e cukko makko Dr Lang Fafa Dampha, jeyaaɓe leydi Mosambik.
Sokna Aram Faal, hooreejo teddungal.
Fari Siilat Kah, gardiiɗo goomu Fulcom.
Jibril Hammee Lih e Aamadu Umar Jah, suɓaaɓe leydi Muritani.
Salamatu Soh, cuɓaaɗo leydi Nijeer.
Iisaa Jallo cuɓaaɗo leydi Burkina Faso
Nyaali Buuli Bureyma e Demmba Paamanta, suɓaaɓe leydi Maali
Mammadu Aliw Moodibbo, ummiiɗo Leydi Faransi mo KJPF nawi, kono waɗtaa cuɓaaɗo leydi Kamerun.
Nulaaɓe leyɗeele ngoni :
Hammee Wat, ummiiɗo leydi Amerik ari e innde mum heeriinde.
Bootol Bah, ummiiɗo Itali e innde (AFI) Fedde Fulɓe Itali
Saydu Bah e Mammadu Abdul Sek, ummiiɓe Faransi e innde KJPF.
Tijjaani Mbaalo ummiiɗo Faransi e innde Tabital Pulaagu Orop
Tawaaɓe e leydi Senegaal:
Yuusuf Baalnde, Abbaas Jallo, Ceerrno Bah, Saydu Nuuru Njaay e jaayndeyankooɓe heewɓe.
Batu nguu:
Bimmbi 11/03/2010 ko udditgol batu nguu, haannoo waɗde ɗum ko jaagorgal toppitiingal jannde mawɓe e nder leydi Senegaal, Kaaliidu Jallo, kono o araani. Ko lomto makko ari, hay oon ko Jolfo.
Cuɓaaɗo suudu sarɗiiji jooɗaniiɗo ɗanniyankooɓe, hono Aamadu Siree Sal arii, tawtoraama. O daaraaki, o ari ko e innde makko heeriinde.
Toɓɓe nay puɗɗaa yeewteede:
- Limto Fulfulde e cellingol mbinndiin;
- Ceerndugol konnguɗi e kelme;
- Tafgol kelme ummaade e gannde kese;
- Eɓɓo ngalu.
Bimmbi 12/03/2010 : Toɓɓe ɗee njokkitaa
Bimmbi 12/03/2010 : Toɓɓe ɗee njokkitaa
Ko hawraa e toɓɓe:
Ko faati e limto Fulfulde, yimɓe ɓee fof kawrii enen haalooɓe Fulfulde en keɓii fartaŋŋe, miijooji ceertaani sanne. Ko alkule Bamako
Ny ina winndee e mbaadiiji tati: “ny” mo “n + y”; “ñ” mo Espanyol, e “ɲ“ kuutorteeɗo leydi Maali. Hakkillaaji ɓuri hollude, caggal nde dukaa, ko yoo “ny” gadano oo heddo.
Alkulal Z ngal huutortee tan ko Nijeer, hawraa ko yo ngal woppe.
Ko faati e cellingol mbinndiin, ɗoon yimɓe ɓooyii e duko. Ɗemɗiyankooɓe ɓee na woodi ko ɓe kawri ko heewi, wootiɗintee ko e goomu.
Ceerndugol konnguɗi e kelme kadi, ɗemɗiyankooɓe ɓee na woodi ko ɓe kawri ko heewi, ɗum kadi wootiɗintee ko e goomu.
-Tafngo kelme ummaade e gannde kese:
Hawraama ko gollaa e oon fannu koo fof yoo renndine. Na woodi ko waɗaa Muritani, na woodi ko waɗaa Gine, won ko KJPF waɗi (Cellal, Dillere e Waylo). Wi’aama yoo fof renndine, ƴeewee goɗɗum ɓeydee waɗee “base de données”.
Ko faati e eɓɓo ngalu, hawraa ko yoo eɓɓooji ɗii mbaɗe nuldee e leyɗeele hee. Wallikinee ko wayi no Ambasaderuuji, Galleeji pineyankooji (Centruji culturel), sponsoruuji, e mesenuuji. Waɗee peŋɗe e leyɗeele hee mbele kala kattanɗo ina waɗa heen wuundu mum. Fulɓe joom jawɗeele’en njokkondiree, ko wayi no Haaruuna Jah, Abdullaay Madiina Gunaas, Aliw Arɗo Soh, Ablaay Aan e woɓɓe.
Ɗee golle fof kawraa ko e lulndeeji (ataliyeeji), ɗiin ngartirii golle mum’en tonngaama, maa waɗe gommu wootiɗina ko hawraa koo, pelle ɗee fof nuldee.
TESKO:
Yimɓe ɓee nootike (nootiima) e keewal, ummaade e leyɗeele nulanaaɗe ɗee, hay so won leyɗeele keewɗe ɗe ngaraani.
Taaɓal mawngal waɗaama: hay so dukaama sanne, kala ko waɗanoo toɓɓere won ɗo yowondiraa.
Ɗemngal ngal heɓii fartaŋŋe sanne, sabu hollireede ko e ɗemɗe mawɗe, baawɗe huutoreede e pelle mawɗe hakkunde leyɗeele ko wayi no UA e CDEAO.
Kono batu nguu yuɓɓaani hay batte. Yimɓe heewɓe tintinaaka (hollitaaka) e nder leydi Senegaal. Jaaynirɗe ngaraani mawninde golle ɗee e tele. Ari tan ko rajooji, hay ɗuum ne
ko jeewte dillooje e senngo Fulfulde ɗee. Laamu leydi ndii kadi araani, annduɓe Fulɓe heewɓe ngaraani.
Peeral: Holko hawraa e winndugol alkulal (ɲ, ñ, ny) e mbatu Fulcom?
S. Bah: Mi jaabike (jaabiima) ɗum dow. Ko Alkule ɗiɗi luurnoo alkulal z e alkulal ny, ny mo UNESCO e ‘ñ’ Espanyol hawraama kanyji ɗiɗi fof eɗi moƴƴi, kono ‘z’ o yoo woppe.
Ɗemngal fulfulde : Ɓaawo mbatu Ndakaaru ngun!
Konferansuuji yowitiiɗi e ɗemɗe Afirik hino nanndi ɗi fuu majji. Hino wa’i wa si yuɓɓinooɓe ɓen ko fiyaakuuji yewtaaɗi e mbatuuji feƴƴuɗi ɗin tun woni e nyemmbude. Ɗum non sabu mum hino waawa wonude waasude ndaartude ko haaldaa kon e waasude siinude fewjooje e waajuuji.
Hara non mbatu Fulcom yowitiingu e fulfulde laatiingu Ndakaaru ngun kadi ko e ngol laawol rewi ? Munnyo-ɗen taho haa annden njaltudi ndin. E ngol laawol ɗoo kadi doo, haala wootinɗingol yaajungol mbinndiin hino tawanoo e ginol golle yewtereeji ɗin. Annditen wonde nde tummbondiral Nyame ngal (jolal / noowaambur1997) timmunoo, ko ɗum ɗoo fewjanoo: « Fottaama wonde kala alkule wonaaɗe huutoreede e leyɗeele ɗen hino selli, fahin kala leydi hino newnanaa jokkude gollirgol alkule ɗe ndi suɓi ɗen. », ko ɗum firi yo mo kala waɗu ko faalaa kon.
Njaltudi Fulcom Ndaakaru yaltinaaka taho kono si en reenaaki, e ngol ɗoo kadi hino waawa wonude feere waɗaaka no caɗeele mbinndiin fulfulde ɗen humtiree. Fiyaake ɓurɗo hittude on ko wano hito ɗakaanyo-hinere [ɲ] taweteengo e caltuɗe fulfulde fow tawa non hingo winndireede e nooneeji seertuɗi e leyɗeele ɗen wano: /ny/ (mbinndiin aadondiraaɗo), /ñ/ (mbinndiin Senegal e Muritani) maa alkulal /ɲ/ ngal Association Phonétique Internationale maa API (mbinndiin Mali
Saɗeende go’o kadi hino ɓeydii sabu fuɗɗaade layugol mbinndiinji hawniiɗi tuugiiɗi e ɗaɗi kelme ɗi hoolnaaki wano dewbo, lewbi, hoyre wonande debbo, lebbi, hoore tawa non ko kelme wowlirteeɗe e mbaadi wootiri e nder pulaaku ngun fow. E hino non mbinndiin tuugiindi e ɗaɗol nafii fof si tawii lurre hino woodi hakkunde caltuɗe ɗen e baŋŋe hitoyaagal.
Tippude e doosɗe ACALAN ɗen (kuulal 5 yowitiingal e golleeji akademi on), ndin njuɓɓudi hino hattani tottude yamirooje e waɗude rewindo majje e ndaartude siineede
doosɗe ɗemɗiyankeeje aadondiraaɗe ɗen, ko ɗum waɗi hino waɗɗii mbatu Fulcom Ndakaaru ngun addande en njaltudi kelɗundi.
Kɗl: Umar Bah, Otriis.
Ɗemɗe Afiriki: Ɗemɗe nyoƴƴaaɗe (1).
Hino sikkaa wonde fewndo hannde duungal Afiriki ngal hino jogii ko yahata guluuje ɗiɗi (2000) ɗemngal. Ɗuuɗeendi majje anndaaka ko laaɓi sabu wonaa tuma kala neɗɗo anndi keerol hakkunde ɗemngal e caltuka, kadi ɗemɗe goʼo hino anndiraa inɗeele ɗuuɗuɗe, seertuɗe, e misal Bammbarankoore e Maninkaare ko ɗemngal gootal ngal caltuɗe ɗiɗi maaɗum inɗeele ɗiɗi walla ko ɗemɗe ɗiɗi? Wano non kadi ɗemɗe goʼo hino mari innde wajjere kono tawa caltuɗe majje batte ko ɗe woɗɗondiri kon, yimɓe ɓen faamondirtaa fes.Ɗee ɗemɗe duungal Afiriki hino feccee hannde cuuɗi nayi, tippude e jeydigal majje:
Suudu ɗemɗe Afirikiyanke-Aasiyanke (hari ko: Haamiyanke-Saamiyanke): ɗemɗe haaleteeɗe hakkunde duuɗe Afirika e Aasiya, ɗum ko Aarabuure, ɗemngal Barbar-haaletenoongal Nano Afiriki adal alsilamaaku, ɗemngal Tuwaaregʼen kadi ko ɗon jeyaa- Misrankoore-ko adii alsilamaaku addude Aarabuure tawi Misrankooɓe ko ngal haalaynoo- Hawsaare, Soomaaliyankoore, Amharinkoore. Ibraaninkoore (ɗemngal Banii-Israaʼiilaʼen) kadi ko e nduu suudu jeyaa.
Suudu ɗemɗe Niijer-Konngo: ko ɓuri heewde e ɗemɗe Afiriki Ɓaleeri hino jeyaa ɗoo. Yoga e calɗi mayru ko wano ɗii ɗoo: Manndinke yeru: Maninkaare, Bammbaraare, Julaare, Sarankulleere, Soosoore, Meniire, Berseere, Toomaare ekn. Hiirnaange Atlantik yeru: Fulfulde, Njolfoore, Seereere, ɗemɗe Bantu wano: Suwaahiliire, Linngalaare, Zuluure ekn.
Suudu ɗemɗe Niil-Saharaa: Soŋay-Jermaare, Kooleere (Kanuuri), ɗemɗe heewɗe Sudaan e Funnaange Afiriki.
Suudu ɗemɗe Koysanʼen: suudu ɓurndu famɗude ndun, ɗum ko leƴƴi lasliiɓe Nyaamo Afiriki, yimɓe famɗuɓe, woɗeeɓe, wuurnooɓe ton ko adii argol Bantuuɓe iwruɓe Afiriki Hakkundeeri e Funnaange, hitooji heertiiɗi ɗemɗe maɓɓe inniraaɗi click consonants e Enngeleere hino waʼana janano wa herugol gertooɗe.
Caggal heɓtaare majje iwde e karhankaaku Porto, leyɗe Afiriki Ɓaleeri ɗen fow ko ɗemɗe Porto ɗen suɓii ko golliree ka laamu e ka jannde, ɗemɗe leydi ɗen jonnaa tiitoonde mehre: langues nationales & national languages, ɗum firi ɗemɗe ngenndiije e Fulfulde. E haqiiqa on, darnde majje hannde wonaa darnde ɗemɗe ngenndiije, ko darnde renndooji ɓurɗi famɗude e leydi, ko innetee minorité maa minority (famɗeendi), hay darnde ɗemɗe famɗeendiiji (minoriteeji) Yuroopu goʼo hino ɓuri moƴƴude. Ɗe huutortaake ka golle ardungal (guwerneman), ka suudu-depiteeɓe, ka lekkolji, mo yiilike e saare wano Bamakoo, Konaakiri, Firiton, Abijan hannde, yiʼataa hay nokku ka haala leydi winndii, hay si ko e ɗoworɗe ɗate ɗen. Hay e nder Fuutaari ndin, ka denndaangal hoɗuɓe ɓen haalata ɗemngal gootal, no famɗi ka yitere yiʼata Fulfulde -si naa binndi ajami e nokkuuje seeɗaaje-. E raɓɓiɗinaade, ɗemɗe ɗen alaa ko famɗi woo ko innetee environnement écrit, e fulfulde: wonunnde (marnde) mbinndudi.
Ko honɗum woni sabaabu ɗum?
E hino ɗoo, e miijo am, yoga e majji:
Aranum: laamuuji ɗin ɓaawo leyɗe men ɗen heɓtii hoore mum wiʼuno ɓamtugol ɗemɗe men bonnitay ngootaaku leyɗe ɗen immina ngayngu hakkunde leƴƴi ɗin. Sikke alaa, leydi hesiri fow hino aani fii ngootaaku ɓiɓɓe mum, leyɗe Afirika fow le fayda ko kese nde tawnoo naatugol Tuubaakooɓe e duungal ngal bonnii dawlaaji finaa-tawaaji. Kono non hino anndaa kadi wonde jogaade ɗemngal bajjal e leydi haɗataa hawre ɓiɓɓe-leydi sabu si wonaa ɗum hawre waɗataano Rwanda maa Soomaaliya sabu Rwandinkooɓe fow ko ɗemngal gootal, Kinywarwanda, haalata. Somaaliyankooɓe kadi fow ko Somaaliyankoore haalata kono ɗum haɗaali leydi ndin fusude, haa hannde hiɓe ronki fottude hay e ardungal.
Ɗimmum: sabaabu goo hino jeyaa e jiɓdu hakkille ndu njiimaandi (kolonaaku) acci e meʼen. Koloniiji Faransi ɗin hino joginoo ka lekkolji ko innetenoo symbole (maande) fewndo laamu kolonaaku: kala faljuɗo wowli ko wonaa Faransiire ka nder lekkol ronndinteno njamndi maa huunde goʼo fii yo wonan ontigi wirtere. Hay caggal heɓtaare nden ronndugol symbole hino jokkanoo. Miɗo maanditii ka lekkol Gine nder duuɓi cappanɗe jeeɗɗiiji, e maana fewndo sawra (hawtaare) wiʼanooɗo hino hittini fii ndimaaku neɗɗo Afiriki, hari symbole accaali jonneede.
Tammum: leyɗe karhunooɗe Afiriki ɗen hino jokki haa hannde ɓamtugol ɗemɗe maɓɓe ɗen ka me’en. Ɗen golle ɓamtal hino arda e nooneeji heewɗi wano neldugol maa rokkugol defte, yuɓɓugol foolondiralji wallifaaku e ɗemngal maɓɓe wondude e ngeenaari tawa non sugu ɗin ngeenaariiji alanaa ɗemɗe ngenndiije ɗen, ittugol kaalisi yahoowo e njuɓɓudiiji waawɗi ngam ɓamtude ɗemɗe maɓɓe ɗen wano jaaɓi-haaɗtirɗe, jannginooɓe ekn. Ko e nder ɗum ɓe waɗata bensondire (konferansuuji) e seminaruuji ko yowitii e ɗemɗe Afiriki e gollidugol majje e ɗemɗe laamu heɓiiɗe iwde e kolonaaku ngun. Mo ndaarii ko ɓuri heewde kon e ko yaltata e ɗin seminaruuji, faandaare nden ko yiitugol laabi e pehe no ɗemɗe ngenndiije ɗen huutortee fii no jannde ɗemngal laamu ngal newora. Jaaɓi-haaɗtirde leyɗe goo, wano Gine, alanaa hoore mum catal ɗemɗe ngenndiije, ko e ley catal Faculté de Lettres anndaangal ko e Faransiiɓe ngal ɓuri ɓahaade, ɗe woni.
Nayaɓum: si ɗemngal woowaali winndeede, innete ngal alaa finaa-tawaa mbinndudi, karahan yimɓe ɓen jaɓirta binndi e maggal sabu tagaaɗo, ko hasii kon, hino hatonjini e mboowdi, yiɗaa kesum. Ɗemɗe Afiriki ɗen le hino famɗi marɗe mbinndudi e finaa-tawaa walla e taariika mum. E nder ɗemɗe guluuje ɗiɗi tuumaaɗe hino woodi e duungal me’en ngal, tawataa hay cappanɗe jowi hino jogii mbinndudi e finaa-tawaa mum. Wonaa mehre si ɗemɗe Afiriki Hiirnaangeeri wonaaɗe winndeede hannde seeɗa ɗee, ko fuɗɗanooɗe winndireede ajami ko adii laamu Porto , ɗum ko wano Hawsaare walla Fulfulde. Ko ɗum kadi waɗi si leyɗe karhanooɗe e nokkuuje goɗɗe e winndere nden, wano leyɗe Aarabu maa leyɗe Aasiya waawuno immitinde ɗemɗe mumʼen ko yaawi sabu ko ɗemɗe winndetenooɗe adal Portooɓe fawde njaggu e hoore maɓɓe.
Ɗemɗe Afirik: ɗemɗe nyoƴƴaaɗe (2)
Kɗl: Umar Bah, Otriis.
Umar Bah
Mawbaare, 02-06-2009-Talifonhoy cinndoy (portaabulji) haaloohoy ɗemɗe Afirik, ko haɗta?Duuɓi cappanɗe jowi gila jeytal-hoore ngal, pehe alfabetisasiyon (waawude binndi e jannde) e ɗemɗe lasliije ɗen fogii e ko ɓuri kon e leyɗe Afirik senngo nyaamo Sahara ɗen. Konferansuuji, seminaruuji, pewjooje, yeewtereeji ɗi heɓaali battane le saɗaali! Hino haani ka nafoore ɗen pehe momtirɗe humambinaagal ndaartanee wondude e wiɗto luggungo ɗaɓɓitirgo sababuuji ngol fogugol. Dental Afirik ngal annditii hitte alhaali on ko ɗum waɗi ngal sinci akademi ɗemɗe Afirik nyiiɓuɗo Bamako
Hujjaaji woowaaɗi addeede ɗin, e maanaa ɗuuɗal ɗemɗe, waasugol tiiɗnaare hooreeɓe ɓen, saɗteendeeji immorɗi e waasugol jawdi, hutaare hoore mum nde kolonaaku waɗi e yimɓe ɓen ekn. hino selli kono e giiɗe am, huunde wootere hittunde hino heewi yejjiteede: ko waɗi si Afirikanke hollaali tiiɗnaare e janngugol maa e winndugol ɗemngal mum, ko fii o yi’aali nafoore majje wonande nguurndam makko. Pellet, mo yahii e saare Afirik o taway ɗemɗe taakanɓe leydi ɓen yi’otaako. No gasa ka ontigi nana ɗe ka ɗate e ka luumooji kono o yi’ataa nokkuuje ka ɗe winndaa: wonaa ɗoworɗe e ɗate ɗen, wonaa takkaaɗi yeeyno (publicité), wonaa inɗeele bitikaaji fennyinaaɗe ekn.
Alhaali goo ɓurɗo hittude ko binndi sifotooɗi no piiji huuwtortee, ɗin yi’etaake e ɗemngal Afirik. Hay ɗemɗe mawɗe wano suwahiliire, hawsaare maa fulfulde alaa ɗum few e on baŋŋe, maa si hino woodi ko seeɗa. Si tawii le hiɗen faalaa yo Ɓaleeɓe ɓurtu teddinde haalaaji mum’en, hino haani annditen winndude kaydiiji sifotooɗi no piiji nafitorteeɗi nyannde woo nyannde huuwtortee, ɗum ko wano lekkeele, noddirkoy cinndoy. Miijito-ɗen si pake aspirin waɗdaama e binndi sifotooɗi no ɗe ƴettirtee non e bammbarankoore, hawsaare, yurbankoore, eweere, maa fulfulde maa si cinndel waɗda e sifoore huuwtorgol winndaande e suwahiliire, linngalaare, zuluure. Ɗum battinay e yimɓe ɓen e mbaadi mawndi.
Mo juutnii haala hino waawa hay faaleede firo dosuuji (alluuje gollinirɗe) noddirkoy cinndoy e ɗemɗe Afirik. Yoga e ɗen ɗemɗe hino jogii emmbere haalooɓe ɓurnde ɗemɗe Porto wano holanndiire, soloweniire, solowakiire, hunngariire ekn. Ko ɗum waɗi famɗugol adadu soodooɓe ɓen gasataa laataade hujja hoolniiɗo. Kadi yaltingol alkule heertiiɗe abajada on (ɗum ko alkule ɗe alaa e tappirde woowaande) haanaali ka saɗtina alhaali on sabu woodeede hannde estanndaar wi’aaɗo Unicode. Kadi winndugol ɗen alkule haanaali saɗtude hankadi: tappirɗe lomtindirooje alkule hino woodani hiisorɗe (pc-ji). Ɗen tappirɗe hino waawee hawrinaneede noddirkoy cinndoy. Si en ndaarii, en taway é-ji e ê-ji faransiire alaa kanyum kadi e tappirde noddirgel cinndel. Ko ɗum waɗi hino haani fellintinangol moƴƴinooɓe ɓen wonde waylugol ngaandiiji gollinirɗi cinndoy koy hino hasii wonande ɓe nafoore nyannde goo.
Hujja woowuɗo, wi’oowo ɗemɗe Afirik ɗen hino waasi kelmeendi karallaagal tuugaaki ka kelɗi: e miijo am, nde tawnoo Fulɓe hino yeewta maa hino winnda hannde alhaali hiisorgal teeŋtii ka Geese. Deftere huuwtorgol Windows yaltii ko neeɓaali e fulfulde. Wano non kadi dinngiral bloguuji inniraangal Maneno (ndaaru: www.maneno.org) firiraa e suwahiliire, e bammbarankoore e fulfulde wondude e kelmeendi ɓaarordi teknolooji kesiri toɗɗiindi kabaaruuji e jokkondire. Ɗin ɗon golleeji fow goonginii wonde ɗemɗe Afirik ɗen hino hattani huuwtoreede e baŋŋeeji ɗin fow.
